Kuva: Saarinen, UA, Museovirasto
Kirjakauppaliiton 120v. juhlavuoden aikana julkaisemme liiton taipaleen varrelta Kirjakauppalehden artikkeleita, joiden avulla alan ajankuva ja kehittyminen nousevat esiin. Sarjan kuudes artikkeli on kesäkuulta 1953.Tervetuloa seuraamaan mennyttä matkaa ja katsomaan myös tulevaisuuteen kanssamme!
Lukuhaluttomuuttako?
36 pros. Suomen kansasta ei lukenut viime vuonna yhtään kirjaa.
Viime vuoden lopulla suoritettu Gallup-tutkimus antaa mielenkiintoisen kuvan Suomen kansan paljon puhutusta lukuhalusta. Miehistä kerrassaan 38 %, naisista 34 % ei ole lukenut yhtään kirjaa (mahdollisesti raamattua ja virsikirjaa lukuunottamatta). Eri väestökerrosten lukuhalua ilmentävät seuraavat prosenttiluvut: Maanviljelijöistä 42 %, maatalous- ja metsätyöväestöstä 49 %, muusta työväestöstä 37 %, keskiluokasta 15 % ja johtavan henkisen työn ryhmästä 19 % on pysytellyt tyystin erossa kirjoista. Ikä vaikuttaa luonnollisesti myös lukuhaluun: 20–29 vuotiaista 25 %, 30–49 vuotiaista 37 %, 50–64 vuotiaista 43 % ja 65 vuotiaista ja sitä vanhemmista 48 % ei ole viime vuonna lukenut ainuttakaan kirjaa.
Montako kirjaa?
Suoritettu tutkimus luotasi myös lukemisinnostuksen syvyyttä. 30 % Suomen kansasta oli lukenut korkeintaan viisi kirjaa ja 20 % useampia. (13 % oli lukenut, mutta ei osannut sanoa montako kirjaa.) Paljon on vielä tehtävissä kirjojen levitystyön vainioilla, sen toteamuksen valtaan joutuu, kun vertailee eri yhteiskuntapiirien lukuintoa. Aloittakaamme murheellisimmasta päästä: Vain 7 % maatalous- ja metsätyöväestöstä on lukenut vähintään kuusi kirjaa, maanviljelijöistä vastaavasti 15 %, työväestöstä 20 %, keskiluokasta 23 % ja johtavaa henkistä työtä tekevistä kokonaista 42 %. Laajat yhteiskuntakerrokset, ennenkaikkea maanviljelijäväestö ja työläiset kuuluvat siihen ”nukkuvien” ryhmään, jonka herättämiseksi kirjamyyjien tulisi kerätä koko raskas tykistönsä yhteiseen rynnäkköön.
Mitä kirjallisuutta luettu?
Kaunokirjallisuus on luonnollisesti vallannut kärkitilan. Miehistä 44 %, naisista 54 % on omistanut huomionsa tälle kirjallisuuden haaralle. Tietokirjallisuutta on miehistä lukenut 37 %, naisista 17 % ja uskonnollista kirjallisuutta vastaavasti 7 % ja 16 %.
Katso aiemmin julkaistut juhlavuoden artikkelit:
Ensimmäinen artikkeli Herroille Kustantajille! vuodelta 1905 julkaistiin liiton juhlapäivänä.
Toisena artikkelina julkaisimme vuodelta 1921 Horst Schottlerin pohdinnan Optimisti myyjänä
Kolmas artikkeli vei meidän katsomaan vuoden 1931 ajankuvaa länsinaapurissa, jossa yhteiskuntaa laajemminkin puhutti nuorisokirjallisuuden taso.
Neljäs artikkelimme Mitä olisimme ilman kirjoja on vuodelta 1942.
Viides artikkeli Kirjaroviot palavat kertoo Valtioneuvoston kirjojen takavarikoinnista vuonna 1946.