Noin 35 % kirjakaupoista arvioi joutuvansa lopettamaan, mikäli oppikirjat muuttuvat maksuttomiksi laajennetun oppivelvollisuuden myötä.
Hallitusohjelman mukaisen laajennetun oppivelvollisuuden myötä maksuttomiksi muuttuvat opetusmateriaalit tuovat mukanaan merkittäviä seurannaisvaikutuksia kirjakaupoille. Noin 35 % kaupoista arvioi, että mikäli toisen asteen oppimateriaalit muuttuvat maksuttomiksi ja kunnat hankkivat oppikirjat jatkossa keskitetysti, liike on lopetettava. Nekin kaupat, jotka arvioivat pystyvänsä jatkamaan toimintaansa muuttuvassa tilanteessa, kertovat joutuvansa vähentämään henkilökuntaa; työttömien määrä toisin sanoen lisääntyy.
Oppikirjat ovat muodostaneet kirjakauppojen liiketoiminnan yhden kivijalan. Oppikirjojen osuus kirjakauppojen kirjamyynnistä on ollut vuodesta ja opetussuunnitelman vaiheista riippuen 16-28 %. Sähköisiin oppimateriaaleihin siirtyminen on viime vuosina jo vaikuttanut painettujen oppimateriaalien myyntiin, mutta edelleen oppikirjoista 80 % myydään paperikirjana. Kirjakaupat jakelevat myös sähköisiä opetusmateriaaleja.
– Jos kunnat keskittävät toisen asteen oppikirjojen hankinnat, kuten peruskoulukirjojen osalta on tehty, laajennettu oppivelvollisuus ei tuo kirjakauppaan lisäasiakkaita, vaan kirjakaupat jäävät pääsääntöisesti hankintaketjun ulkopuolelle, kertoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.
Merkittävin muutos syntyy asiakasvirran tyrehtymisestä. Opiskelevat nuoret vanhempineen tottuvat opiskeluvuosien aikana asioimaan kirjakaupassa, ja matkaan tarttuu muutakin luettavaa sekä opiskelutarvikkeita. Oppikirjamyynnin katoamisen lisäksi myynti tulee vähenemään vähintään 2 prosenttia opiskelutarvikkeiden osalta. Asiakasvirran tyrehtymisen seuraukset ovat kirjakaupalle kohtalokkaita.
– Muutoksen seurauksena on yhä harveneva kirjakauppaverkko, toteaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson. – Kirjakaupat tulevat keskittymään yhä enenevissä määrin suuriin kaupunkeihin. Muutos tulee siis vaikuttamaan myös yleisen kirjallisuuden saatavuuteen ja myyntiin. Tämä on tilanne erityisesti muuttotappiokunnissa, joissa korvaavaa myyntiä on vaikea löytää muista tuoteryhmistä, Karlsson jatkaa.
Hallituksen esitys on vaikuttanut jo nyt kirjakauppaan. Opiskelijat ovat haluttomia ostamaan oppikirjoja tässä vaiheessa, ja kirjakaupat ovat varovaisia sisäänostojen kanssa.
Jotta kirjakauppaverkosto saataisiin jatkossakin pidettyä valtakunnallisena, Kirjakauppaliitto ehdottaa hallitukselle, että keskitettyjen hankintojen sijaan toisen asteen opiskelijat voisivat jatkossa hankkia opetusmateriaalinsa haluamaltaan toimijalta esimerkiksi kunnan jakamalla oppimissetelillä. Tämä takaisi myös opettajalle valinnanvapauden käyttämänsä opetusmateriaalin suhteen.
– Keskustelua virikesetelin kelvollisuudesta kirjakaupoissa on käyty aika ajoin. Sen mahdollistaminen maksuvälineenä kirjaostoissa olisi tuki kirjakauppojen suuntaan, joskin on selvää, että yksin sillä ei vielä kirjakauppaverkostoa pelasteta. Hallitukselta on löytynyt tahtoa tukea esimerkiksi kyläkauppojen säilymistä. Peräänkuulutamme hallitukselta nyt toimia, joilla myös kirjakauppojen tulevaisuus taataan. Kirjakauppojen katoaminen olisi vakava menetys kirjakulttuurille Suomessa. Lisäksi isku kohdistuisi kaikkiin, jotka siitä toimeentulonsa saavat, Karlsson summaa.
Kesäkuun lopussa 2019 Suomessa oli 171 yleiskirjakaupan myymälää.
Lisätietoja:
Laura Karlsson, toimitusjohtaja
Kirjakauppaliitto
laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi / 050 571 5511