Vuoden 2022 Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen on jatkanut heikentymistään. Erityisen jyrkkää osaamistason laskua on havaittavissa lukemisessa. Kirjakauppaliitto pitää laskevaa lukutaitoa yhdistettynä hallituksen kirja-alan muutoksiin huolestuttavana.
Tiistaina 5.12. julkistetun PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaamistaso oli laskenut kautta linjan, mutta huomattavin negatiivinen muutos oli tapahtunut lukutaidoissa. Vielä vuonna 2018 hyviä lukijoita oli 14 prosenttia, nyt määrä on 9 prosenttia. Heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut huomattavasti: vielä vuonna 2018 heitä oli 13,5 % ja tuoreimmassa tutkimuksessa jopa 21,4 %. Muihin maihin suhteutettuna Suomi on tippunut lukutaitoa tarkasteltaessa sijalta 7. sijalle 14. Edelliseen mittaukseen verrattuna negatiiviset muutokset ovat poikkeuksellisen suuria.
”Tutkimustulokset ovat hälyttäviä. Lukutaidossa on kyse koko maan tulevaisuudesta, sivistyksestä sekä kaiken oppimisen ja yhteiskuntamme perustasta”, sanoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.
Tulokset lukutaidoissa yhdistettynä hallituksen toimiin huolestuttavat
Kaikki Suomen Pisa-tutkimuksen tulokset ovat laskeneet, mutta lukutaidon heikkeneminen oli huomattavan jyrkkää.
Samaan aikaan kun lukutaito laskee, hallitus aikoo korottaa kirjojen arvonlisäveroa 14 prosenttiin, poistaa selkokirjallisuuden tuen ja nipistää lukutaitotyöstä. Muualla Euroopassa suuntaus on päinvastainen – keväällä 2022 EU:ssa eri maat linjasivat, että lukeminen ja lukutaito on niin tärkeää, että siihen tulee kannustaa mahdollistamalla kirjoille oma, alennettu arvonlisäkantansa. Tämä olisi mahdollista myös Suomessa, mutta sen sijaan verotusta korotetaan.
”Kyseessä ei ole vain toimialan tulevaisuus. Pisa-tutkimus osoittaa, että tämä on paljon suurempi, yhteiskunnallinen asia. Hallituksen päätös korottaa arvonlisäveroa on ristiriidassa hallitusohjelman lukutaitoa koskevien linjausten kanssa”, Karlsson sanoo.
Kirjakauppaliitto peräänkuuluttaa erityisesti toimia pitkän tekstin lukutaidon edistämiseksi. Se on avain lukutaitoon ja oppimiseen.
”Kirjat ovat keskeinen osa kouluttautumista, tiedon kasvattamista, elinikäistä oppimista, kulttuuria ja lukutaidon ylläpitämistä. Nyt on huonoin mahdollinen hetki tehdä lukemisen ja kirjallisuuden kulttuuria heikentäviä muutoksia. Kaikki toimet lukemisen edistämiseksi ovat tarpeen, ja arvonlisäveron korotus ei sitä ole. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa verottaa lukemista”, päättää Karlsson.