Petteri Orpon hallitus päätti huhtikuun kehysriihessään korottaa yleisen arvonlisäkannan 25,5 prosenttiin. Jo aiemmin tehty päätös korottaa 10 prosentin arvonlisäveroluokkaan kuuluvat tuotteet 14 prosentin arvonlisäverokantaan pysyi. Molemmilla päätöksillä on vaikutusta kirjakauppoihin.
Kirjakauppaliitto pitää hallituksen jo viime vuoden puolella tekemää päätöstä korottaa kirjojen arvonlisäverokantaa erittäin huonona. Tämän päätöksen päälle kohdistuu nyt myös muiden tuotteiden arvonlisäverokannan nousu. Yhtälö ei ole kirjakaupalle helppo, sillä kuluttajien ostovoiman heikentyminen on jo näkynyt kirjakaupassa. Taustalla painaa myös Marinin hallituksen päätös laajennetusta oppivelvollisuudesta, jonka myötä oppikirjakauppa siirtyi pois kirjakaupoilta.
Veronkiristys tuo lisähaasteita jo kannattavuuden kanssa kamppailevalle kirjakaupalle. Uhkana on kirjakauppaverkon supistuminen entisestään. Verotuspäätös ei myöskään edistä hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta lukemisen ja lukutaidon edistämisestä. Suomella olisi ollut mahdollisuus EU:n arvonlisäverodirektiivin uudistuksen myötä siirtää kirjat jopa 0 prosentin verokantaan ja edistää siten hallitusohjelmaankin kirjattuja osaamistavoitteita lukutaitoon ja lukemiseen liittyen.
Tämänhetkisen tiedon mukaan yleisen arvonlisäverokannan korotus saattaisi tulla voimaan jo 1.9.2024. Kirjojen arvonlisäverokannan korottaminen on alun perin aikataulutettu vuoden 2025 alkuun. Kirjakauppaliitto muistuttaakin, että veromuutokset tarkoittavat huomattavaa lisätyötä järjestelmä- ja hinnoittelumuutoksien myötä. Kaupat tarvitsevat riittävän siirtymäajan ja mahdollisuuden varautua muutoksiin ajoissa ennen niiden voimaantuloa.