BookBeat täytti Suomessa äskettäin seitsemän vuotta ja aloin miettiä, mitkä ovat mieleenpainuvimmat asiakaskohtaamiset tältä ajalta. Kaksi kohtaamista tulee mieleen heti. Toinen oli nuorehko mies Kampin bussiterminaalissa, jossa olin jakamassa äänikirjapalvelun tarjontaa mainostavia lehtisiä. Kerroin hänelle, että hän voisi tarttua tarjoukseen ja kokeilla kirjojen kuuntelemista ja lukemista. ”Mutta miksi ihmeessä?” vastasi nuori mies. Mainitsemamme kuulut kirjailijat – kirjat ylipäätään – eivät olleet hänestä lainkaan kiinnostavia. Minulle, silloin jo kymmenisen vuotta innokkaiden kirjallisuusihmisten parissa töitä tehneelle, se oli tärkeä hetki. Harva moittii kirjoja, mutta eivät ne monelle merkitse oikein mitään.
Kun seuraa yhteiskunnallista keskustelua ja uutisointia – vaikkapa nyt hallitusneuvotteluiden aikana – huomaa nopeasti, että meitä suomalaisia huolettaa sekä lukemisen että liikunnan tila. Molemmista teemoista uutisoidaan, ja uutisista seuraa runsaasti huolipuhetta asiasta kiinnostuneiden ryhmissä. Pitäisi, pitäisi, mutta kun ”ei vaan saa ryhdyttyä”. ”Sohva ja teevee kutsuu” sanomme. Moitimme itseämme ja moitimme toisia. Uusimman Suomi lukee -tutkimuksen perusteella suomalaiset käyttävät viikossa eniten aikaa tv:n ja suoratoiston katseluun (yhteensä yli 17 tuntia viikossa). Kun tähän lisää internetin viihdekäytön – yli 3 tuntia viikossa – niin TV, netti ja suoratoisto nielee yli 20 tuntia keskimääräisestä viikosta. Se on paljon valveillaoloajasta ja vapaa-ajasta.
Haluaisimme sekä lukea että liikkua enemmän. On aivan selvää, että kukaan ei kuolinvuoteellaan surkuttele, että olisinpa katsonut enemmän televisiota ja suoratoistosarjoja ja maannut sohvalla. Kyllähän töllön ääressä rentoutuminen on välillä tarpeen, mutta kaikki tietävät, että liikunta ja lukeminen olisi hyödyllisempää. Mutta kun. Se ryhtyminen. Fysiikan lakien mukaisesti lepokitka estää kappaletta lähtemästä liikkeelle ja pitää sitä paikallaan, kunnes lähtökitka ylittää paikallaan pitävät voimat. Liikekitka onkin sitten jo huomattavasti pienempi ja liikkeessä jo oleva kappale pyrkii jatkamaan liikettä, vierimiskitkasta huolimatta.
Kirjallisuuden lepokitka pitäisi siis ylittää ja tasoittaa tietä sille, että näin kävisi. Maailmassa, jossa valtavat tieto- ja viihdemassat ovat napin painalluksen päässä, jokaisen taskussa, on kirjallisuuden ja lukemisen elinehto, että kirjatkin ovat sen samaisen napinpainalluksen päässä. Ei siksi, että kaikki lukisivat tai kuuntelisivat digitaalisesti. Eikä siksi, että digitaalinen lukeminen korvaa painetun kirjan lukemisen ja kirjan esineenä. Ei se korvaa. Vaan siksi, että kilpailu vapaa-ajasta on kovaa, ja jos kirjallisuus ja kirjat ei ole jatkuvasti läsnä siellä, missä ihmiset aikaansa viettävät, se väistämättä ajautuu sivuun. Koska tarvitsemme jatkuvasti uusia kirjaihmisiä. Sellaisia, jotka lukevat ja kuuntelevat edes vähän. Sellaisia, joiden mielessä kirja edelleen on yksi vaihtoehdoista, kun ollaan vapaalla. Sellaisia, joiden mieleen juolahtaa, että “tämän voisin kuunnella”, “tuon hankin painettuna” ja “tuon ostan isälle”. Sellaisia, jotka löytävät kirjavinkit TikTokin BookTokista. Ja sellaisia, jotka lukevat kriitikoiden suosituksia verkkolehdestä. Ihmisiä, jotka puhuvat kirjoista kahvipöydissä. Sellaisia, jotka eivät vastaa kirjoista kysyttäessä ”mutta miksi”? Toteamuksesta tulee tarpeeton, kun valikoima vastaa kysyntään. Ja kun kirjallisuus on löydettävissä, esillä ja käytettävissä myös digitaalisessa maailmassa.
Niin, se toinen asiakaskohtaaminen, jonka aina muistan: nuorehko nainen, joka ilolla ja innostuksella totesi, että äänikirjapalvelu on palauttanut kirjat monen vuoden tauon jälkeen hänen elämäänsä, kun aiemmin lukeminen jäi aina vain aikeeksi, vaikka kuinka olisi tehnyt mieli. ”Kun mulla ei koskaan ollut aikaa, en ehtinyt edes kirjastoon millään, vaikka aina aioin.” Nyt hän kertoi kuuntelevansa äänikirjoja säännöllisesti ja oli silmin nähden innoissaan siitä, miten paljon tämä mahdollisti. ”Mä kuuntelen lenkillä.” Toinen asia, jossa on tärkeää voittaa lähtökitka.
Kirjoittaja Sari Forsström on BookBeatin Director Business Development ja Kirjakauppaliiton hallituksen jäsen.