Suomen menestys nojautuu sivistykseen ja koulutukseen. Suomalaisten lukutaito ja lukuinto ovat keskeisiä pilareita maamme tulevaisuuden rakentamisessa. Ilman elinvoimaista kotimaista kirjakauppa-alaa nämä pilarit uhkaavat sortua. Ulkomaiset verkkokaupat eivät tarjoa suomalaisille kotimaista kirjallisuutta eivätkä oppimateriaaleja.
Kirjallisuuden tarjonta on myös aluepoliittisesti keskeinen kysymys. Kirjakauppa-ala elää muun erikoiskaupan tavoin keskellä murrosta. Digitalisaatio, kansainvälinen verkkokauppa ja oppimateriaalimyynnin loppuminen haastavat perinteisen kirjakaupan. Tällä hetkellä monet pienet paikkakunnat uhkaavat jäädä ilman omaa kirjakauppaa.
Kirjakauppaliitto pitää kehitystä huolestuttavana. Mitä tapahtuu kirjakulttuurille, jos kirjakauppa menettää kannattavuutensa?
Korona-aikana kirjamyynti kasvoi, mutta kasvu kohdistui pitkälti äänikirjojen lisääntyneeseen myyntiin. Kaikki eri lukemisen muodot ovat tärkeitä mutta painettu kirjallisuus tuo mukanaan sellaista lisäarvoa, mitä äänikirjat eivät korvaa. Pitkien tekstien lukeminen on tärkeä taito oppimisen kannalta. Ei pidä myöskään unohtaa kirjakaupan ja kirjojen tuomia kulttuurillisia arvoja.
Oppivelvollisuuden laajentaminen on johtanut siihen, että oppikirjamyynti on loppumassa kokonaan kirjakaupoista. Oppikirjamyynti on ollut kirjakauppojen liiketoiminnan kivijalka. Toisen asteen oppikirjojen julkiset hankinnat on keskitetty logistiikkataloille ja samalla sähköisten oppimateriaalien käyttö on lisääntynyt. Muutos on johtanut samalla asiakasvirtojen heikentymiseen kirjakaupoissa, mikä vähentää merkittävästi kirjakauppojen kokonaismyyntiä.
Tarvitsemme vaikuttavia toimia kotimaisen kirjakauppa-alan tukemiseksi. Elinvoimaisen, alueellisesti kattavan ja laadukkaan kirjakaupan toimintaedellytysten parantamiseksi Kirjakauppaliitto esittää kolmea konkreettista toimenpide-esitystä toteutettavaksi vaalikaudella 2023–2027. Toimenpide-ehdotukset tukevat vuonna 2021 julkaistun Kansallisen lukutaitostrategian 2030 tavoitteita.
Kirjojen arvonlisäveron poistaminen
Painettuihin kirjoihin sovelletaan tällä hetkellä 10 prosentin arvonlisäverokantaa. Vuonna 2021 kirjamyynti oli Suomessa yhteensä 407 miljoonaa euroa. Kirjamyynnin alv-kertymällä ei ole merkittävää vaikutusta valtion tuloihin, mutta kirja-alalle verotuksen merkitys on suuri.
Euroopan unioni on mahdollistanut sanomalehtien, kirjojen ja aikakauslehtien vapauttamisen arvonlisäverosta. Tämän myötä myös Suomessa on mahdollista ottaa käyttöön nollaverokanta.
Kirjakauppaliitto esittää kirjojen arvonlisäveron poistamista. Muutos lisäisi kirjojen myyntiä ja parantaisi merkittäväsi kirjakaupan kannattavuutta.
Virikesetelin käytön laajentaminen koskemaan myös kirjallisuutta
Työnantaja voi tarjota työntekijöilleen liikunta- ja kulttuuritoimintaan käytettävää virikeseteliä. Omaehtoisen edun verovapaa enimmäismäärä on 400 euroa vuodessa työntekijää kohti. Työnantaja voi vähentää edun verotuksessa.
Virikeseteliä voi käyttää hyvin monipuolisesti erilaisiin liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Sitä ei voi kuitenkaan hyödyntää kirjojen hankintaan. Linjausta on perusteltu sillä, että kirjoja voi antaa eteenpäin lahjaksi. Perustelu ei ole pitävä, sillä virikeseteliä voi hyödyntää nykyiselläänkin laajasti, eikä sen henkilökohtaista käyttöä voida mitenkään valvoa.
Kirjakauppaliitto esittää virikesetelin käytön laajentamista koskemaan kirjojen ostamista. Muutos olisi yhteiskunnalle käytännössä kustannusneutraali tapa tukea lukemista ja kotimaista kirjallisuutta.
Oppimissetelin käyttöönotto oppimateriaalihankintoihin keskitettyjen julkisten hankintojen sijaan
Laajennettu oppivelvollisuus on johtanut oppikirjojen kysynnän romahtamiseen kirjakaupoissa. Kuntien keskittäessä toisen asteen oppikirjojen hankinnat tukkukaupoille, jäävät kirjakaupat hankintaketjun ulkopuolelle. Kirjoja välittää tällä hetkellä käytännössä muutama toimija. Tarvitaan lisää oppikirjojen jakelijoita vahvistamaan markkinaehtoista oppikirjajakelua.
Muutos johtaa yhä harvenevaan kirjakauppaverkostoon. Muutos tulee vaikuttamaan näin ollen myös yleisen kirjallisuuden saatavuuteen ja myyntiin. Kirjallisuuden saatavuuden alueellinen epätasa-arvo kasvaa kirjakauppaverkon pienentyessä.
Kirjakauppaliitto esittää oppimissetelin käyttöönottoa keskitettyjen julkisten hankintojen sijaan. Oppimissetelillä opiskelija voisi hankkia oppikirjansa valitsemaltaan palveluntarjoajalta, mikä tukisi kirjakauppaverkoston ylläpitämistä.
Lisätietoja:
Laura Karlsson
toimitusjohtaja, Kirjakauppaliitto
p. 050 571 5511
laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi