Suomalainen lukee vuodessa keskimäärin yli 16 kirjaa, joista 10,5 painettuna. 85 % suomalaisista on lukenut viimeisen neljän viikon aikana kirjaa jossain formaatissa. Kirjojen lukeminen on edelleen suomalaisten mieluisin ajankäyttötapa musiikin kuuntelun jälkeen.
Painettuja kirjoja ostavien osuus suomalaisista on kuitenkin selvässä laskussa. Joka kolmas suomalainen ei ole ostanut vuoden aikana yhtään painettua kirjaa. Äänikirjapalveluita tilaa 23 % suomalaisista. Keskimäärin suomalaiset arvioivat käyttävänsä digitaalisiin ja painettuihin kirjoihin yhteensä 87 euroa vuodessa.
Tiedot käyvät ilmi Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen Taloustutkimuksella teettämästä Suomi lukee -tutkimuksesta.
Naiset vetävät kirjamarkkinaa, nuoret ostavat vieraskielisiä kirjoja
Naiset ostavat ja lukevat kirjoja miehiä enemmän, ja myös lukuaikapalveluiden tilaaminen on naisilla kaksi kertaa niin yleistä kuin miehillä. Vanhimmat ikäluokat lukevat paljon painettuja kirjoja, sen sijaan lukuaikapalveluiden käyttö korostuu alle 50-vuotiaissa ikäryhmissä.
Lukuaikapalveluita käytetään tyypillisesti paljon: ne vastaajat, jotka kuuntelevat äänikirjoja, kuuntelevat niitä keskimäärin lähes 20 kappaletta vuodessa. Niistä, jotka eivät osta lainkaan painettuja kirjoja, 17 % on maksanut lukuaikapalvelusta.
Nuoret erottuvat tutkimuksessa erityisesti vieraskielisten painettujen kirjojen kuluttajina. 15–19-vuotiaista peräti 10 prosenttia on ostanut yli 10 muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä painettua kirjaa vuodessa, ja vain 28 % sanoo, ettei ole ostanut vieraskielisiä kirjoja lainkaan.
– Erityisesti englanninkielisten kirjojen kysyntä on kirjakaupoissa kasvanut merkittävästi viime vuosina. Yhä useampi haluaa lukea kirjan alkuperäiskielellä. Virikkeitä lukemiseen haetaan muun muassa BookTokista ja sosiaalisen median vaikuttajilta. Tämä ilmiö näkyy myös muissa Keski-Euroopan maissa. Ilahduttavaa on tietysti se, että nuoret arvostavat edelleen myös painettuja kirjoja, toteaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.
Arvomaailma näkyy kirjankulutuksessa
Tutkimuksessa on hyödynnetty taustamuuttujina vastaajien arvoja kuvaavia segmentointeja. Tulosten perusteella erilaisia arvomaailmoja edustavat suomalaiset erottuvat toisistaan myös lukijoina ja kirjojen ostajina. Eniten kirjoja lukevat muutoshakuiset universalistit, joiden arvopäämäärissä korostuvat luonnosta ja ympäristöstä huolehtiminen ja tasa-arvo. Lukuaikapalveluita tilaavat muita useammin menestyshakuiset vastuuntuntoiset, joiden toimintaa ohjaavat oman itsen korostaminen, virikkeisyys ja sosiaalisuus.
– Arvosegmentoinnin myötä kuvamme erilaisista lukija- ja kuluttajatyypeistä tarkentuu merkittävästi. Näyttää siltä, että kirjallisuuden eri muotojen kulutus eriytyy arvomaailmojen mukaan. Tässä on mahdollisesti yhteiskunnan polarisaation kannalta huolestuttavia merkkejä. Toisaalta on hyvä, että kirjallisuus uusien formaattien kautta tavoittaa myös sellaisia väestöryhmiä, joille painettu kirja on vieras, Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho sanoo.
Suomi lukee -tutkimuksessa selvitetään yleisen kirjallisuuden lukemista ja ostamista omalla rahalla. Tutkimus on tehty ensimmäisen kerran vuonna 1995 ja edellisen kerran kaksi vuotta sitten. Kyselyssä kartoitetaan vastaajien omaa näkemystä ajan- ja rahankäytöstään, minkä vuoksi tulokset eroavat myyntitilastoista.
Tutustu Suomi lukee -tutkimukseen!
Lisätietoja
Kirjakauppaliitto, toimitusjohtaja Laura Karlsson, laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi, p. 050 571 5511
Suomen Kustannusyhdistys, johtaja Sakari Laiho, sakari.laiho@kustantajat.fi, p. 040 579 8868