Tällä viikolla vietetään kansallista lukuviikkoa. Lukemisen ja lukutaidon teemaviikkoa on vietetty jo 90-luvulta lähtien. Lukuviikko kutsuu kaikki suomalaiset iloitsemaan lukemisesta ja tarttumaan kirjaan. Tämän vuoden teema onkin ”lukeminen on juhla”.
Suomalaiset ovat vielä monilla mittareilla maailman lukutaitoisimpia. Sitä kannattaakin juhlia! Lukutaito on monessa maailmankolkassa vain kaukainen haave, eikä sitä täälläkään tulisi pitää itsestään selvyytenä.
Hyvä lukutaito syntyy yksinkertaisella reseptillä: lukemalla! Lapsen lukemaan oppimiseen vaikuttaa jo vauvavuosi. Se kuinka paljon vauvalle puhutaan, lorutellaan ja luetaan, antaa pohjan tulevalle lukutaidolle ja kaikelle oppimiselle. Lapselle lukeminen ennen kouluvuosia vaikuttaa lapsen kehitykseen ja osaamiseen monin tavoin. Yhdessä lukeminen moninkertaistaa lapsen sanavaraston, auttaa lasta ilmaisemaan itseään ja kertomaan ajatuksistaan ja tunteistaan sekä rikastaa mielikuvitusta. Ennen kaikkea yhteiset lukuhetket ovat todellista laatuaikaa ja ne vahvistavat lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta.
Perheiden yhteisiä lukuhetkiä tuetaan Suomessa monin tavoin. Yksi tehokkaimmista on hallitusohjelmaankin kirjattu Lukulahja lapselle -neuvolaohjelma. Neuvolasta vauvaperheille jaettava kirjakassi on lisännyt lukemista 63 prosentissa kirjakassin saaneista perheistä. Näistä 27 % aloitti lukemisen neuvolan muistutettua lukemisen tärkeydestä, ja valtaosa perheistä lukee nyt joka päivä! Tieto lukemisen tärkeydestä tulisi siis kuulua kaikille. Lukulahja lapselle on hyvä osoitus valtakunnallisesta, riittävän laajasta toimesta, jolla lukemistottumuksiin ja lukutaitoon pystytään aidosti vaikuttamaan. Vuodesta 2019 jatkunut ohjelma on tavoittanut jo lähes 300 000 vauvaperhettä.
Lapsen lukuinnon varmistamiseksi on hyvä muistaa, että ilman lukevia aikuisia ei ole myöskään lukevia lapsia. Aikuisen esimerkki lukijana ja kodin lukutottumukset ovat lapselle ratkaisevan tärkeitä! Arvostammeko kirjoja, valitsemmeko käyttää aikaa lukemiseen, onko kotona kirjoja saatavilla? Suomalaisista neljäsluokkalaisista 16 % kertoo, ettei ole oikeastaan koskaan nähnyt vanhempansa lukevan. Samalla 18 % vanhemmista sanoo, etteivät itse pidä lukemisesta. Vaarana on, että lukemattomien vanhempien määrä kasvaa, ja samalla yhä useampi lapsi jää ilman kirjasuhdetta.
Suurin osa suomalaisista oppii lukemaan toisen luokan loppuun mennessä. Tällöin olemme kuitenkin saavuttaneet vasta mekaanisen lukutaidon. Se ei monessakaan arjen hetkessä enää riitä. Nyky-yhteiskunta tulvii tietoa monenlaisista lähteistä, arkemme täyttää monenlaiset tekstit. Meidän tulisi pystyä nopeasti arvioimaan onko tieto luotettavaa, pyritäänkö meihin vaikuttamaan, tai mitä meiltä odotetaan. Monet elämän keskeiset palvelut ovat siirtyneet erilaisiin verkkopalveluihin ja sovelluksiin, joka sekin edellyttää hyvää lukutaitoa. Pystymmekö hoitamaan arjen asioita, pankkipalveluita, hakemaan työtä tai saamaan sitä apua ja tukea, joka meille kuuluu. Kuten muitakin taitoja, myös lukutaitoa voi ja pitää harjoittaa koko elämän ajan.
Tutkimusten perusteella tiedämme, että monelle suomalaiselle lukeminen on vaikeaa. Etenkin lasten ja nuorten lukutaitoa tarkastelevissa kansainvälisissä vertailuissa näkyy hälyttäviä merkkejä. Neljäsluokkalaisissa heikosti lukevien määrä on kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana, erittäin heikosti lukevien vain viimeisten viiden vuoden aikana. Yhdeksäsluokkalaisten PISA-testissä suomalaisnuorten lukutaito laski viidenneksi eniten kaikista vertailuun osallistuneista maista. Peruskoulun päättyessä heikosti lukee useampi kuin joka viides nuori. PISA-testi määrittelee nuorelle jatko-opintojen ja työelämän kannalta välttämättömäksi tyydyttävän lukutaidon tason. Sen saavuttaa Suomessa 56 % nuorista. Lähes joka toinen jatkaa siis peruskoulusta ilman riittävää osaamista pärjätäkseen tulevissa opinnoissa tai työelämässä. On sääli, jos nuoren haaveet ja tulevaisuuden suunnitelmat jäävät saavuttamatta lukutaidon puutteiden vuoksi.
Tärkeintä lukutaidon vahvistumiseksi on löytää kiinnostus ja ilo lukea. Suomessa olemme etuoikeutetussa asemassa tässäkin. Kirjastot ja kirjakaupat ovat täynnä laadukasta, ajatuksella tuotettua ja ammattimaisesti kustannettua kirjallisuutta kaiken ikäisille lukijoille. Uppoutuessamme kirjallisuuteen annamme myös itsellemme ansaitun lepohetken hektisestä arjesta, pirstaleisesta teksti- ja tietoympäristöstä, jolle me kaikki enemmän tai vähemmän arjessamme altistumme. Aivoille tekee hyvää saada keskittyä häiriöttömään lukemiseen, uppoutua tarinaan, samaistua toisenlaisiin elämänkohtaloihin ja oppia uutta.
Tutkimusten mukaan mitä korkeampi lukutaidon taso on, sitä suurempi luottamus ihmisellä on sekä muihin ihmisiin että yhteiskuntaan. Lukutaito luo siis luottamusta, yhteisöllisyyttä ja kohtaamisia. Maailman myllerryksissä tarvitsemme toisiamme. Kirjat ja lukeminen antavat meille sanat kohdata toisemme, mutta myös taidon sanoittaa omat ajatuksemme ja mielipiteemme, tunnistaa unelmamme ja haaveemme.
Lapsen ja nuoren lukuinnon syttymisessä vanhemman esimerkillä on väliä. Mutta lapsen lukijaksi kasvamiseen voivat vaikuttaa myös muut aikuiset lapsen elämässä. Kenelle sinä voisit toimia lukulähettiläänä, lukemaan houkuttelijana tai esikuvana? Lukemiseen kannustaminen on paras lahja. Ja lukeminen juhla!
Kirjoittaja Emmi Jäkkö on lukukeskuksen toiminnanjohtaja.