Lukeminen on edelleen suosittu ajanviettotapa. Kirjoja lukee mielellään 85 % suomalaisista. Painettuja kirjoja ostaneiden osuus on kuitenkin laskenut, selviää Kirjakauppaliiton ja Kustannusyhdistyksen Taloustutkimuksella teettämästä tuoreesta Suomi lukee -tutkimuksesta.
Suomalaiset ostivat viime vuonna yhteensä noin 18 miljoonaa painettua kirjaa. Luku on noin 3 miljoonaa kappaletta vähemmän kuin vuonna 2013. Kirjoja lukee kuitenkin erittäin mielellään tai melko mielellään 85 % suomalaisista. Keskiarvolla mitattuna kirjojen lukeminen oli suosituin ajanviettotapa vuonna 2018, vuonna 2013 neljänneksi suosituin.
Kirjoja 12 kuukauden aikana ostaneiden osuus vastanneista laski 78 prosenttista 73 prosenttiin. Enemmän kuin kahdeksan kirjaa ostaneiden (suurkuluttaja) osuus laski 21 prosentista 15 prosenttiin ja kirjoja ostamattomien (kirjankarttelija) osuus nousi 21 prosentista 26 prosenttiin.
”Kirjamyynti on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi, mutta muutamana viimeisenä vuonna kirjakaupoissa on nähty positiivisia myyntilukuja. Vähittäiskauppa kokonaisuudessaan ja ajankäyttö- sekä kulutustottumukset ovat olleet kovassa murroksessa, ja se näkyy myös kirjakaupassa”, toteaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.
Kolmen seuraavan vuoden aikana vastaajat uskoivat lisäävänsä kaunokirjallisuuden ostamista, mutta vähentävänsä viihdekirjallisuuden, lastenkirjojen ja nuortenkirjojen ostamista. Tietokirjoja vastaajat arvelivat ostavansa saman verran kuin ennenkin.
Suurkuluttajista suurempi osa kuin kirjankarttelijoista oli vuonna 2018 hankkinut sähkökirjoja ja pilvilukemistoja. Ne korvasivat todennäköisesti osan aiemmista painettujen kirjojen hankinnoista.
”Pilvilukemistojen voimakas äänikirjojen markkinointi on tuonut kirjallisuudelle uusia kuluttajia”, kertoo Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho.
Yleisen kirjallisuuden hinta on kasvanut hitaammin kuin kuluttajaindeksi. Ostetun kirjan keskihinta vuonna 2018 oli 20 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2013. Hinta vaikutti kaikissa viiteryhmissä ja kaikissa kirjallisuuslajeissa merkittävästi ostopäätökseen. Vaikka rahaa kirjojen ostamiseen käytettiin vuonna 2018 kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2013, sillä saatiin ostetuksi vähemmän kirjoja. Tämä on todennäköisesti ainakin osasyy siihen, että yli kahdeksan kirjaa ostaneiden osuus tutkimusjoukosta aleni.
Painettuja kirjoja ostanut käytti niihin rahaa keskimäärin 136 euroa vuonna 2008, 112 euroa vuonna 2013 ja 121 euroa vuonna 2018.
”Elinvoimaisen ja vahvan kotimaisen kirja-alan ja kirjallisuuden kannalta 10 %:n arvonlisäveron säilyttäminen myös tulevaisuudessa on elintärkeää, ja tulevan hallituksen toimet lukemisen edistämiseksi ensiarvoisen tärkeitä”, muistuttaa Karlsson.
”Lukeminen ja monipuolinen kirjallisuus ovat demokraattisen yhteiskuntamme tärkeä pääoma. Uskomme, että kirjallisuus löytää lukijansa myös tulevina vuosina”, vahvistaa Laiho.
Suomi lukee -tutkimuksessa selvitetään kirjojen lukemista sekä niiden ostamista omalla rahalla. Tutkimuksen kohderyhmä ovat 15-79-vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen ovat tilanneet Kirjakauppaliitto ja Suomen Kustannusyhdistys, ja sen on toteuttanut Taloustutkimus. Suomi lukee -tutkimus on tehty viiden vuoden välein vuodesta 1995 alkaen.
Liite: Suomi lukee – tutkimus
Lisätietoja:
Kirjakauppaliitto, toimitusjohtaja Laura Karlsson
puh. 050 571 5511 / laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi
Suomen Kustannusyhdistys, johtaja Sakari Laiho
puh. 040 589 8868 / sakari.laiho@kustantajat.fi