Tiesitkö, että suomalaisista nuorista jopa joka viides on heikko lukija?
Kirjakauppaliitto osallistui Suomen suurimmalle yhteiskunnalliselle festivaalille SuomiAreenalle yhdessä Suomen Kustannusyhdistyksen ja Sanaston kanssa. Tapahtuman tavoite oli selvä: lukutaidon merkitys, heikkeneminen ja kriittinen yhteys koko Suomen menestykselle on nostettava julkiseen ja poliittiseen keskusteluun.
Lukutaidon merkitystä Suomen kilpailukyvylle, demokratialle ja menestykselle käsiteltiin paneelikeskustelussa, aihetta konkretisoitiin lukujen ja tilastojen valossa tietovisassa ja lopuksi lukutaito nostettiin esiin mahdollistajana tulevaisuuden visioiden toteutumiselle.
Lukutaito on avain rauhaan, innovaatioihin ja yksilön menestykseen
Lukutaito on käsitteenä laaja ja huomattavasti moniulotteisempi kuin usein ajatellaan. Lukemisen taito on paljon muutakin kuin pelkkää mekaanista kykyä lukea: se mahdollistaa ymmärtämisen, kriittisen ajattelun sekä erilaisten tunteiden ja elämysten kokemisen.
Lukutaito on avain osallisuuteen yhteiskunnassa ja siten myös demokratian toteutumiseen. Samalla se on myös yhteiskuntarauhaan vaikuttava taito, sillä lukutaito lisää ihmisten välistä ymmärrystä ja lukutaidon eriytyminen puolestaan kasvattaa kuilua ihmisten välillä.
Paneelikeskustelussa tunnistettiin lukuisia ilmiöitä, joihin lukutaito vaikuttaa kriittisesti. Kyse ei siis ole vain kulttuurialasta, vaan koko yhteiskunnan toiminnasta ja kilpailukyvystä.
Lotta-Sofia La Rosa lukutaito-ohjelmasta (OPH) nosti esiin lukutaidon eriytymisen haasteet. Onko meillä tulevaisuudessa nuoria, joista osa on erinomaisia lukijoita ja osa heikkoja, ja jäävätkö heikot lukijat yhteiskunnan ulkopuolelle?
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistutti, että lukutaito on kaiken oppimisen ja osaamisen pohja. Lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä tarvitaan työelämässä nyt ja tulevaisuudessa.
Lukutaidon kriittinen yhteys koko yhteiskunnan toimivuuteen ja Suomen menestykseen on siis tunnistettu, ja sen mukaisesti tulisi myös toimia.
Kirjailija ja opettaja Tommi Kinnunen korosti, että Suomen menestyminen vaatii muutakin kuin matematiikkaa – lukutaito on keino kiinnittyä yhteiskuntaan. Äidinkielen merkitys tulisi nostaa samalla tavalla jalustalle, sillä muuten taito ja sen arvostus rapistuvat.
Jenni Haukio muistutti, että on myös toivoa, mihin tarttua. Vaikka lukutaidon heikkeneminen voi tuntua ilmiöltä, johon on mahdotonta vaikuttaa, me voimme kaikki tehdä osamme: ostaa kirjoja, antaa kirjoja lahjaksi ja näyttää esimerkkiä lukemisesta. Kommentti kirvoitti Porin torilla raikuvat aplodit.
Lukuja, taitoja ja lukutaitoa – päättäjät tietovisassa
Tietovisa päättäjille sai aikaan hämmennystä, oivalluksia ja hymyjäkin mutta herätti myös huolta. Visaan osallistuivat Pihla Keto-Huovinen kokoomuksesta, Pia Lohikoski vasemmistoliitosta, vihreiden Inka Hopsu sekä Mika Lintilä keskustasta.
Visailun oikeista vastauksista paljastui useita huolestuttavia faktoja. Esimerkiksi enää 56 % suomalaisnuorista saavuttaa lukutaidossa tyydyttävän tason, ja se tarkoittaa, etteivät he selviydy ongelmitta opiskeluissa tai työelämässä. Lisäksi selvisi, että suomalaisissa kunnissa käytettiin oppimateriaaleihin keskimäärin vain 143 euroa vuodessa oppilasta kohden. Oppimateriaalipanostukset asettavat myös eri kuntien oppilaat eriarvoiseen asemaan, sillä toisissa kunnissa oppilas saa materiaaleja käyttöönsä jopa kolme kertaa enemmän kuin toisissa. Tietovisa toi esiin myös sen, että vapaa-ajalla lasten tulisi lukea vähintään 30 minuuttia päivittäin, jotta se vaikuttaa merkittävästi lukutaitoon.
Nämä tiedot virittivät tärkeää keskustelua ja herättivät päättäjissä ajatuksia, jotka toivottavasti näkyvät myös tulevissa eduskuntavaaliohjelmissa.
Tulevaisuusvalvojaiset: Miksi kaikki tapahtuu vasta tulevaisuudessa, miksi kaikki hyvä ei ole täällä jo tänään?
Viimeisenä osana SuomiAreenan lukutaito-ohjelmaosuutta visioitiin tulevaisuutta. Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson osallistui keskusteluun.
Karlsson muistutti, että perusteiden on oltava kunnossa, jotta visioiminen ja niiden toteutuminen on mahdollista. Perustaidot ovat avain innovatiiviseen ajatteluun, ideointiin sekä sivistykseen. Lukutaito mahdollistaa sen, että myös tulevaisuuden Suomessa demokratia toimii ja jokaisella on mahdollisuus osallistua.
Lukutaito on olennainen osa visiointia ja visioiden toteuttamista. Laaja sanavarasto ja toimiva kieli tarvitaan, jotta voidaan ajatella isommin. Tavoitteiden pitää olla korkealla, mutta myös perusteista pitää huolehtia, sillä muuten jo saavutetut visiot voidaan menettää.
Lukutaito on kriittinen osa Suomen menestystä
Kaikkien keskustelujen pohjalta on selvää, että lukutaidon merkitys koko yhteiskunnalle tulee nostaa jalustalle jatkossakin, ja lukutaitotyöhön tulee panostaa. Vain niin voimme menestyä yksilöinä kuin yhteiskuntana.
”Lukutaito on nostettava julkiseen keskusteluun, sillä sen vaikutus läpäisee koko yhteiskunnan. Kyse ei ole vain yksilön taidosta vaan koko Suomen tulevaisuudesta. Siksi on tärkeää, että aihe oli esillä monitasoisesti myös SuomiAreenassa”, sanovat Laura Karlsson Kirjakauppaliitolta, Niina Vettensola Sanastolta sekä Sakari Laiho Suomen Kustannusyhdistykseltä.