Jännityskirjallisuus ja kirjauutuudet kiinnostivat lukijoita elokuussa. Kolmen myydyimmän teoksen kärki koostui täysin dekkareista.
Leena Lehtolaisen tuorein Maria Kallio -sarjan teos Lähtölaukaus (Tammi 2026) ampaisi kärkeen kaikki formaatit ja genret kokoavalla listalla sekä kotimaisten painettujen kirjojen ja äänikirjojen listoilla. Kolmen kärkeen kaikki formaatit ja genret kokoavalla listalla sijoittuivat myös Jørgen Jægerin Kätketty (Gyldendal Astra 2026) ja Helena Immosen Pronssiyö (Docendo 2026). Kaikki kolme teosta ovat jännityskirjallisuutta.
Jännityskirjallisuus korostui vahvasti kaikissa formaateissa. Esimerkiksi kotimaisen kaunokirjallisuuden listalle sekä painettuina että äänikirjoina nousivat Arttu Tuomisen Hydra (Otava 2026) ja Max Seeckin Varjeltu (Tammi 2026).
Jännityksen vastapainoksi äänikirjalistoilla näkyy myös romanttisia ja viihteellisiä uutuusteoksia. Muun muassa Umpikujia ja ukkoskuuroja (Tammi 2026), Orkideahuijaus (WSOY 2026) sekä Yhden naisen huvila (Storyside 2026) nousivat kuunnelluimpien kotimaisten äänikirjojen joukkoon.
Tietokirjoissa kiinnostivat ajankohtaiset aiheet. Sofia Tawastin Peukku-Suomi (Storyside 2026) pureutuu kovien huumeiden aiheuttamiin ilmiöihin Suomessa. Tietokirjojen avulla elokuussa haettiin ymmärrystä myös maailmanpoliittisiin tilanteisiin, kun Minun Amerikkani (Tammi 2026) ja Kremlin kasvattama (Bazar 2026) nousivat sekä äänikirjalistalle, sähkökirjalistalle että painettujen kirjojen listalle. Myös kädentaidot innostivat, sillä Yhteishyvän maakuntasukat (Moreeni 2026) nousi painettujen tietokirjojen kärkeen.
Tuoreet Pisa-tulokset muistuttavat lukemisharrastuksen tärkeydestä
Tuoreet Pisa-tulokset julkaistiin 8.9., ja tulokset antavat karun kuvan suomalaisten lukutaidon tilasta. Tulosten mukaan jo joka neljäs suomalaisnuori lukee heikosti, ja poikien kohdalla tilanne on vielä synkempi, sillä heikkoja lukijoita on jopa joka kolmas. Pitkien tekstien lukeminen on avainasemassa lukutaidon tilan kohenemiseksi.
”Lukemisharrastuksen merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa. Hyvä lukutaito syntyy koulun, kodin ja vapaa-ajan yhteisvaikutuksesta, ja jokainen osa-alue on tärkeä. Pitkien tekstien lukeminen on kriittistä sen kannalta, että vaikeampiakin tekstejä ymmärretään. Lukutaito on avainasemassa kaikkien aineiden oppimisen kannalta. Nyt on kriittistä, että yhteiskuntana tuemme lukemista kaikin käytettävissä olevin keinoin”, sanoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.
Mitä Suomi lukee -tilastot perustuvat kirjakauppojen myyntilukuihin kivijalka- ja verkkokaupoissa, lukuaikapalveluiden kuunnelluimpiin ja luetuimpiin kirjoihin sekä Lehtipisteen ja markettien myyntiin.
Tilastot kokoaa Kirjakauppaliitto ja niistä viestitään Instagramissa @mitasuomilukee -tilillä ja Facebookissa Mitä Suomi lukee -sivulla.
Tutustu kaikkiin tilastoihin ja kirjalistoihin! www.mitasuomilukee.fi