Uusimmat PISA-tulokset julkistettiin juuri. Lukemisen ja matematiikan osaaminen oli laskenut edelleen. Tiesithän, että näiden kahden osaaminen on vahvasti kytköksissä toisiinsa.
Heikko lukutaito on nyt jo yli neljänneksellä (25,8%) ja niitä, jotka saavuttavat jatko-opintojen tai työelämän kannalta tyydyttävän lukutaidon on enää 49,6%. Haaste koskettaa meitä kaikkia: tulokset nostavat esiin sen, että osaamisen lasku on suurinta sosioekonomisesti hyvin toimeentulevien perheiden lapsilla, eikä tulosta voi selittää maahanmuuttotaustaisella väestöllä – heidän osaamistasonsa lasku on ollut kantaväestöä pienempää.
Jatkuvan laskun tie on todellinen, ja se on ollut sitä jo parikymmentä vuotta. Laskun hintalappu alkaa näkyä sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla kiihtyvällä tahdilla. Lisätään tähän yhtälöön vielä demografian muutos tulevina vuosina ja vuosikymmeninä: osaajia kasvaa yhä vähemmän, samalla kun yhä suuremmalla osalla perustaidot ovat heikot. Muun muassa Kemianteollisuus on jo kuvannut, kuinka tämä kehitys näkyy työpaikoilla ja miten nuorten osaamistason lasku uhkaa teollisuuden kilpailukykyä.
Miten meillä on tähän varaa?
Helppoja ratkaisuja ei ole. Toimenpiteitä tarvitaan jokaisella yhteiskunnan tasolla. Aloitetaan siitä, että otetaan kirja omaan käteen ja ojennetaan sellainen myös lähipiirin lapsille ja nuorille. Kannustetaan lukemiseen myös harrastuksissa ja työpaikoilla, ja varmistetaan, että kouluissa on käytössä laadukkaat oppimateriaalit sekä opettajilla riittävästi aikaa ja resursseja perusopetukseen. Huolehditaan, että mekaanisen lukemisen rinnalla harjoitellaan pitkien tekstien ymmärtämistä ja soveltamista. Ei veroteta lukemista. Varmistetaan tavalla tai toisella, että jokainen tietää: vapaa-ajan lukeminen on tärkeä osa oppimista ja osaamista.
Näillä saatesanoilla hyvää kansainvälistä lukutaidon päivää – päivän merkitys nousi juuri entistä arvokkaammaksi.
Laura Karlsson
Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja