Kotimainen kirja-ala on pettynyt Säätytalolla neuvoteltuun päätökseen korottaa kirjojen arvonlisäveroa ja ilmaisee huolensa toimen kannattavuudesta sekä sen vaikutuksista suomalaisten lukutaitoon ja lukuintoon.
Suomen menestys nojautuu lukutaitoon ja koulutukseen. Ne ovat peruspilareita, joista ei tule tinkiä. Tämä todetaan myös hallitusohjelmassa. Ilman elinvoimaista kotimaista kirja-alaa nämä pilarit uhkaavat kuitenkin sortua.
Keväällä 2022 EU:ssa eri maiden valtiovarainministerit linjasivat, että lukeminen ja lukutaito on niin tärkeää, että siihen tulee kannustaa mahdollistamalla kirjoille oma, alennettu arvonlisäkantansa tai poistaa arvonlisävero kokonaan. Ensimmäistä kertaa EU-aikana hallituksen olisi Suomessakin ollut mahdollista antaa vahva signaali lukemisen tärkeydestä. Hallituksen päätös korottaa arvonlisäveroa on ristiriidassa tämän päätöksen ja hallitusohjelman lukutaitoa ja sivistystä koskevien linjausten kanssa.
”Lukeminen ja lukutaito sekä elinvoimainen kirja-ala jos jokin on tulevaisuusinvestointi ja turvallisuustekijä ja sitä pitäisi tukea kaikin mahdollisin keinoin”, toteaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson. ”On harmillista, että näin ei arvonlisäveron osalta nyt haluttu tehdä.”
”Kirjojen ostamisessa hinnan merkitys on Suomi lukee -tutkimuksen mukaan kasvanut. Suomessa verotetaan lukemista jo nyt verrattain korkeasti. Monissa sivistysvaltioissa lukemisen ja kirjallisen kulttuurin arvostus näkyy myös veroratkaisuissa. Useassa EU-maassa kirjojen arvonlisävero on muutaman prosenttiyksikön luokkaa, ja esimerkiksi Britanniassa kirjoista ei makseta arvonlisäveroa lainkaan”, sanoo Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho.
”Mikäli haluamme jatkossa olla sivistynyt yhteiskunta muiden sivistyneiden yhteiskuntien joukossa, emme lähde rankaisemalla verottamaan kirjallisuutta. Lukeminen on tutkitusti ylivertainen tapa kasvattaa nuoristamme fiksuja kansalaisia ja sekä lukemista että kirjoittamista pitää tukea valtiovallan taholta erityisesti pienellä kielialueella”, sanoo Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen.
”Onkin hyvä, että hallitus laatii kulttuuripoliittisen selonteon. Kirjallisuus on osa kulttuuripolitiikkaa ja kirjallisuus ja sen arvoketju tärkeä osa selontekoa”, jatkaa Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Sanna Haanpää.
Kirja-ala kiittää hallitusta siitä, että lasten ja nuorten lukutaitoa halutaan vahvistaa jatkamalla lukutaitostrategian toimeenpanoa ja laajentamalla Lukuliikettä, jonka tavoitteena on kaikenikäisten lukutaidon edistäminen. Kiitosta saa myös se, että hallitus haluaa vakiinnuttaa Lukulahja lapselle -mallin eli neuvolan kautta jaetaan kirjakassi jokaiselle syntyvälle lapselle. Toimi on loistava investointi mutta se ei auta, jos vanhemmat eivät panosta lukemiseen pitkäjänteisesti. Kirjojen hinnan nousu estää monessa perheessä niiden hankkimista. Kirjastolaitoksen ylläpitäminen onkin tärkeää, mutta kirjasto yksin ei riitä kannattelemaan kirja-alaa, vaan kirja tarvitsee myös ostajansa.
Lisätietoja:
Kirjailijaliitto, puheenjohtaja Ville Hytönen 041 5023172, puheenjohtaja@kirjailijaliitto.fi
Kirjakauppaliitto, toimitusjohtaja Laura Karlsson 050 571 5511, laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi
Suomen Kustannusyhdistys, johtaja Sakari Laiho 040 579 8868, sakari.laiho@kustantajat.fi
Suomen tietokirjailijat, toiminnanjohtaja Sanna Haanpää 040 529 0626, sanna.haanpaa@suomentietokirjailijat.fi