Kirjan ja ruusun päivän perinne

Suomessa on valittu Kirjan ja ruusun päivän kirjailija vuodesta 2012 lähtien. Suuri osa suomalaisista kirjakaupoista on mukana tempauksessa, jossa kaikki yli 15 eurolla kirjoja ostavat asiakkaat, saavat kaupan päälle vuosittain vaihtuvan erikoisteoksen, joka on kirjoitettu nimenomaan tätä päivää varten. Kirja on jaossa vain rajoitetun ajan, eikä sitä voi ostaa itsekseen. Se on pelkästään kaupanpäällinen.

Kirjan ja ruusun päivän kirjailijat ja kampanjakirjat:

2018 Leena Lehtolainen: Turmanluoti

2017 Roope Lipasti: Elovena-tyttö – suomalaisuuden käsikirja ulkomaalaisille

2016 Ronja Salmi & Jani Nurminen: Onks noloo?

2015 Kari Hotakainen: Kantaja

2014 Anna-Leena Härkönen: Takana puhumisen taito

2013 Jari Tervo: Jarrusukka

2012 Tuomas Kyrö: Miniä

Kirjan ja ruusun päivän perinne, jossa mies lahjoittaa naiselle punaisen ruusun ja nainen lahjoittaa kirjan miehelle, juontaa juurensa keskiaikaiseen taruun Katalonian suojeluspyhimyksestä Pyhästä Yrjöstä. Ritari Pyhä Yrjö surmasi legendan mukaan lohikäärmeen, joka oli aikeissa ahmaista kitaansa kauniin prinsessan. Surmatun lohikäärmeen verestä versoi tulipunaisia ruusuja täynnä oleva ruusupensas, josta sankari poimi kauneimman kukan prinsessalle. Pyhä Yrjö julistettiin keskiajalla Katalonian suojeluspyhimykseksi ja huhtikuun 23:nnesta tuli pyhimyksen juhlapäivä. Pyhän Yrjön päivää on juhlittu laajasti Kataloniassa ja muualla Euroopassa keskiajalta lähtien.

Nykyisin vietettävän Kirjan ja ruusun päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin huhtikuun 23. valittiin barcelonalaisen kirjakauppiaan idean mukaan kirjojen ja ruusujen päiväksi. Myös päivän kirjallinen historia oli yhtenä innoittajana: 23.4.1616 kaksi maailmankirjallisuuden klassikkokirjailijaa, Miguel Cervantes de Saavedra sekä William Shakespeare, kuoli. Huhtikuun 23. on myös Halldór Kiljan Laxnessin ja Vladimir Nabokovin syntymäpäivä. 1995 Unesco julisti katalonialaisen Kirjan ja ruusun päivän Maailman kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi. “Kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina”, sen julistus kuului.