Julkaistavissa 18.11.2010 klo 13.15

TIETO-FINLANDIA-PALKINTO 2010

Valtiot. tri Sinikka Salo:

(Perustelut Tieto-Finlandia-palkinnonsaajan valitsemiselle, 18.11.2010)

Hyvät naiset ja herrat!

Tieto- Finlandian esiraadin karsima ehdokasjoukko koostuu  upeista teoksista, jotka vakuuttavat että tietokirjalla on tulevaisuutta.  Esiraadin valinnat on myös tunnustettu hyviksi laajalti "kirjallisissa piireissä", ja siihen on minun helppo yhtyä. Toki teokset ovat erilaisia eivätkä oikein millään yleiskriteereillä yhteisverrannollisiksi saatettaviakaan. Siksipä palkinnonsaajan valinnan voi tehdä vain "diktaattori".  Otinkin Tieto- Finlandian saajan valitsemistehtävän  kirjaimellisesti itsevaltaisena päättämisenä,  jota ohjaavat omat yleiset mieltymykseni, tämänhetkinen kiinnostukseni kohde  ja tietokirjallisuudelle asettamani omat tavoitteet ja kriteerit. Tiedostan, että jollakin muulla diktaattorilla  voi olla muita valintakriteereitä ja tavoitteita.

Näin ajateltuna valintani oli helpompi. Kun kuulin ehdokkaat,  tiesin heti, mikä teos kiinnostaisi minua aiheensa puolesta todella paljon. Päätin kuitenkin tutustua kaikkiin kirjoihin mahdollisimman avoimena - useinhan myös itselle oudompikin aihe voi sytyttää ja innostaa.  Kirjojen korkeasta tasosta kertoo se, että näin kävi jokaisen teoksen kohdalla.  Silti lopullinen valintani on sama kuin mihin intuitioni minua ohjasi. 

Ensinnäkin totean siis,  että valinnassani aihepiiri on tärkeä.

Toiseksi.  Kriteerieni hyvälle tietokirjalle tulee täyttyä erinomaisesti:   

  • kirjan tulee antaa jäsenneltyä tietoa ja käsityksen käsiteltävän asian/ilmiön kehityskaaresta;
  • sen tulee opettaa ja innostaa minua tutustumaan aiheeseen enemmän;
  • se on oltava jännittävä lukuelämys.

Valintani on Vesa Sirénin "Suomalaiset kapellimestarit, Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin".

***

Kirjan aihe on minulle läheinen. Aihe on kuin tarpeitani varten suunniteltu.  Klassinen musiikki koskettaa sieluani.  Jaan Nietzschen käsityksen, että ilman musiikkia elämä olisi erehdystä. Nautin klassisesta musiikista.  Samalla olen myös kiinnostunut  Suomen musiikkielämästä yleisemmin, "strategisella tasolla" -   tällä hetkellä erityisesti Sibelius-Akatemista,  hienosta musiikkiyliopistostamme, jonka toimintaa ja tulevaisuudensuunnitelmia olen saanut seurata varsin läheltä useamman vuoden erilaisissa luottamustehtävissä.

Korkealaatuinen klassinen musiikki paitsi että se tuo kuuntelijalleen nautinnollisia elämyksiä,  on myös maamme kannalta sellainen valtti, jolla voimme erottua maailmalla: Onhan klassinen musiikki ollut merkittävä jo Suomen kansallisen identiteetin rakentamisessa, kuten Vesä Sirénin teoksestakin käy ilmi.  

Ekonomisti kun olen, olen luonnollisesti pohtinut kukoistavan musiikkielämän nykyistä merkitystä Suomen identiteetille ja myös taloudelliselta näkökannalta.  Mikä on klassisen musiikin merkitys Suomen "brändille"?  Tiedän hyvin, että brändäys-ajattelu ei ole kovin hyvässä huudossa ns. kulttuuripiireissä, mutta jälkiteollisissa yhteiskunnissa taloudellinen kasvu ja hyvinvointi perustuvat  yhä enemmän aineettomien hyödykkeiden tuottamiseen.  Kulttuurin ja brändien - brändillä tarkoitan loistokkaan laadun kautta erottautumista - merkitys korostuu. Pidän Euroopan (Suomi mukaan lukien) rikasta ja moniarvoista kulttuuripohjaa  strategisesti merkittävänä tekijänä, jota eurooppalaiset voivat hyödyntää rakentaessaan kasvustrategiaansa globaalistuvassa maailmassa.

Tämänkin vuoksi olen pitkään halunnut ymmärtää, mikä on musiikkielämämme vahvuuden takana, jotta voimme sitä edelleen vahvistaa tulevaisuutta varten.  "Suomalainen kapellimestari-ilmiö"  on keskeinen osa musiikkimainettamme - ja vahvuuksiamme.  Vesa Sirénin kirja valottaa tätä hienosti.

***   

Kirja on lukuelämys. Kirjan sisältämiä haastatteluja on jännittävä lukea ja arvioida. Kirja antaa hienon kehityskaaren suomalaisesta musiikkielämästä tutustuttamalla lukijan kapellimestareihimme  yli sadan vuoden ajalta. Haastattelut ja kirjeenvaihdon siteeraukset  tuovat eläviksi nämä upeat muusikot  -  luovat, itsenäiset persoonallisuudet, jotka ovat kovalla työllä ja asettamalla itsensä alttiiksi pyrkineet  (Schnéevoigtin sanoin)  "taiteen täyttä puhtautta kohti, tavoittamaan sitä pyhää henkeä, jonka ilmaisuna musiikki on".  Teoksesta tulee havainnollisesti esiin taiteen tekemisen kovuus ja arki, hyvien tulosten edellyttämä kurinalaisuus. Kaikesta  välittyy läpikäyvänä rakkaus musiikkiin.

***

Teos tarjoaa oppia. Kuvaukset tuovat esiin kapellimestarien  ja muidenkin muusikkojen kosmopoliittisuuden.  Ollakseen hyvä on täytynyt olla hyvä ja verkostoitunut myös muualla kuin Suomessa. Kirjasta vahvistuu maantieteelliset rajat ylittävän vuorovaikutuksen merkitys. Musiikki ei ole Suomessakaan  syntynyt tyhjiössä - meillä on orkesteriemme alkuajoista lähtien ollut musiikkikulttuuriamme luomassa myös muualta tulleita muusikkoja.  Itse musiikkielämän synty - musiikkiopiston ja Helsingin kaupunginorkesterin perustamisesta lähtien - on saanut impulssin ulkomaisten vierailijoiden innoituksesta.  

Ekonomistin termein suomalainen musiikkielämä on sekä muusikkojen ja musiikin tuontia että vientiä.  Ajankohtaista kulttuurikeskusteluamme ajatellenkin  on hyvä muistaa, että ei ole kulttuurivientiä ilman kulttuurin tuontia.  

Kun on kyse kapellimestareista, kirja antaa eväitä johtamisen analyysiin ja arviointiin myös yleisemmällä tasolla, samoin kuin myös pedagogisiin  pohdiskeluihin.  Suomalainen johtamiskulttuuri  ei yleensä saa kovin mairittelevia arvosanoja, mutta suomalaisten orkesterien johtajina toimineet menestyksekkäät kapellimestarit ovat ilmeisesti olleet hyviä johtajia, erilaisia persoonallisuuksia, mutta karismaattisia. Onko niin, että hyvä kapellimestari ei kerta kaikkiaan voi syyllistyä suomalaisen johtajan "perisynteihin"  - keskustelemattomuuteen, muita kuuntelemattomuuteen  - koska tämä heijastuu heti tuloksessa: soittajat luovina taiteilijoina eivät "pane sieluaan" soittoon, eivät anna parastaan eikä musiikillista harmoniaa synny. Tämän vuoksi hyvässä kapellimestaritoimessa korostuu vuorovaikutus  soittajien kanssa. Kunkin soittajan luovan intohimon esiinsaamiseksi kapellimestarin on kuunneltava orkesteriyhteisöään  ja vaadittava parasta sekä itseltä että muilta.  Kapellimestari ja pedagogi Jorma Panulan sanoin kapellimestarin toimi on "palveluammatti, jossa pitää palvella orkesteria, säveltäjää ja tietenkin yleisöä".

Kirjansa lopuksi myös Vesa Sirén antaa tunnustuksen nimenomaan  orkesterimuusikoille suomalaiseen kapellimestari-ilmiöön keskeisesti liittyvänä. Kirjoittaja kertoo kirjansa syntyneen "nautinnon hetkistä,  jolloin kymmenet ihmiset ovat soittamassa elävää esitystä täydellisessä harmoniassa täydestä sydämestään juuri sinulle, kuulijalle".

***

Kirja innostaa oppimaan lisää. Kuten edellä totesin tunnustaudun itsekin musiikista nauttijoihin - ja olen sanonut että musiikista voi nauttia vaikkei tunnekaan kontrapunktia eikä osaa lukea partituureja. Olen edelleen tätä mieltä, mutta luettuani Vesa Sirénin kirjan uskon pystyväni saamaan konserteista ja musiikin kuuntelusta "irti" vieläkin enemmän. Uteliaisuuteni on kasvanut,  ja katselen nyt paljon tarkemmin eri kapellimestarien lyöntejä. Aion myös testata, pystynkö itse  vertaamaan saman kappaleen eri levytyksiä Vesa Sirénin teoksen antamien taustatietojen pohjalta. Kenties pystyn jopa itse muodostamaan niistä omia arvioita.  Kirjassa on myös käytännön vinkkejä levytyksistä, joita kannattaa kuunnella ja verrata.  Teos  opettaa ja innostaa hakemaan lisäoppia aiheesta.  Teos myös toimii käsikirjana, johon on hyvä  palata halutessaan kerrata taustatietoja kapellimestarista konserttiin mennessä tai sen jälkeen - tai eri levytyksiä kuunnellessa.

***

Lopuksi haluan vielä kiinnittää huomion kirjan taittoon ja esteettisyyteen. Kirjaa oli miellyttävä lukea. Erityisesti iloitsin myös sen kannesta ja värityksestä. Musta-turkoosi väritys, sivujen reunustaminen turkoosilla jostain syystä vetosi minuun kiehtovasti ja teki kirjaan tarttumisen yhä uudelleen jännittäväksi.  Tämä olkoon esimerkki elämyksestä, jota en olisi saanut e-kirjasta.    

***

Näillä perusteilla siis tein valintani. Haluan kiittää Vesa Siréniä valtavasta työstä, joka on tämän lähes 1000-sivuisen teoksen takana. Tällainen työ osoittaa sen,  että tietokirja ei tule  kuolemaan. Tulos on hieno synteesi valtavasta aineistosta lukijan palvelemiseksi. Lämpimät onnitteluni Tieto-Finlandia- palkinnon voittajalle!

Kirjakauppaliitto ry Eteläranta 10 00130 Helsinki 040 6899 112 toimisto@kirjakauppaliitto.fi www.kirjakauppaliitto.fi
© Kirjakauppaliitto ry